Kiehutusvesireaktori (BWR): 1) Polttoainesauvat 2) Säätösauvat
3) Pääkiertopumput 4) Turpiinit 5) Generaattori 6) Lauhdutin 7) Merivesipiiri

Laitosvaihtoehdot

TVO hakee valtioneuvostolta ja eduskunnalta periaatepäätöstä neljännen ydinsähköä tuottavan laitosyksikön rakentamiseksi Eurajoen Olkiluotoon. TVO:lla on Olkiluodon saarella nykyisin kaksi käytössä olevaa ja kolmas rakenteilla oleva laitosyksikkö.

Uuden laitosyksikön suunniteltu sähköteho on 1 000-1 800 MW ja lämpöteho 2 800-4 600 MW. Suunniteltu ydinvoimalaitosyksikkö on ns. peruskuormavoimalaitos, joka tuottaa sähköä polttoaineenvaihto- ja huoltoseisokkeja lukuun ottamatta jatkuvasti. Laitosyksikön suunniteltu käyttöikä on vähintään 60 vuotta.

Uusi laitosyksikkö voi olla tyypiltään joko kiehutusvesireaktori (BWR, Boiling Water Reactor) tai painevesireaktori (PWR, Pressurised Water Reactor). Olkiluodon käytössä olevat laitosyksiköt OL1 ja OL2 ovat kiehutusvesireaktoreita, kun taas rakenteilla oleva yksikkö OL3 on tyypiltään painevesireaktori.

Kiehutusvesireaktorin (kuva 1) paineastiassa pääkiertopumput tai luonnonkierto kierrättää vettä reaktorisydämen polttoainenippujen läpi, jolloin vesi kuumenee noin 290 °C lämpötilaan ja kiehuu muodostaen höyryä. Höyry johdetaan turpiineille. Turpiinit on kytketty akselin välityksellä generaattoriin, joka tuottaa sähköä.

OL3-laitosyksikön korkeapaineturpiini asennettiin syksyllä 2008.

Painevesireaktorissa (kuva 2) polttoaine kuumentaa vettä, mutta reaktoripiirissä pidetään niin korkea paine, että vesi ei kiehu. Paine reaktorissa on tyypillisesti noin 150 bar ja lämpötila noin 320 °C. Paineistettu vesi kehittää höyryä primääripiirin höyrystimissä, joista vesi pumpataan takaisin reaktoriin. Sekundääripiirissä höyry kiertää ja pyörittää turpiineja ja generaattoria.

Taulukko: Laitosyksikön alustavia teknisiä tietoja

Mistä ja millainen?

TVO on käynnistänyt alustavat laitosvaihtoehtojen soveltuvuusselvitykset. Rakennettavan laitosyksikön on täytettävä Suomen kansainvälisesti tiukat ja edistykselliset turvallisuusvaatimukset. Selvitetyt laitosvaihtoehdot ovat rakenteeltaan edistyksellisiä kolmannen sukupolven laitoksia. Vaihtoehtoisten laitosyksiköiden suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota esimerkiksi ns. vakavien onnettomuuksien hallintaan. Turvallisuuden ohella suunnittelussa kiinnitetään huomiota laitosvaihtoehtojen taloudellisuuteen.

Säteilyturvakeskus on alustavassa turvallisuusarviossaan todennut, että kaikki vaihtoehtoiset laitosvaihtoehdot voidaan rakentaa suomalaiset turvallisuusvaatimukset täyttäviksi. Tämä varmistetaan valittavan laitosyksikön jatkosuunnittelulla.

Lue Säteilyturvakeskuksen alustava turvallisuusarvio

ABWR, Toshiba-Westinghouse

ESBWR, GE Hitachi

APR 1400, Korea Hydro & Nuclear Power

APWR, Mitsubishi Heavy Industries

EPR, AREVA