EU:n kantava tavoite on toimivat sisämarkkinat. Sähkö- ja kaasumarkkinat yhdistyvät EU:ssa viimeisten teollisuudenalojen joukossa. Toimivat sisämarkkinat ovat pisimmällä Pohjoismaissa, joissa sähkö kilpailee avoimilla markkinoilla ja sähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.
Sähkön hinta vaihtelee hyvin paljon EU:n sisällä. Kuluttajasähkön hinta on Suomessa EU:n halvimpien joukossa. Markkina- eli tukkusähkön hintaero on huomattavasti pienempi.
Suomessa on hyödynnetty laajaa energiantuotantovalikoimaa. Keski-Euroopasta poikkeava suomalainen yhdistetty sähkön ja lämmön tuotantomalli on mahdollistanut kotimaisten investointien toteuttamisen. Sähköntuotannossa ei Suomessa myöskään ole ollut kansallista sähkömonopolia useiden Euroopan maiden tapaan. Edelleen sähkön edullisuuteen on vaikuttanut myös maamme energiapolitiikka.
Kuva: Sähkön hinnat eri Euroopan maissa.
Toimivilla yhdentyvillä sähkömarkkinoilla sähkö virtaa edullisen hinnan alueelta kalliimman hinnan alueelle. Eri alueiden hintaerot tasaantuvat sitä enemmän mitä paremmin markkinat toimivat. Käytännössä edullisen kuluttajahinnan maissa on siis oletettavissa sähkön hinnan nousua. Kilpailukykyinen sähkön hinta edellyttää joka tapauksessa edullista ja kulutukseen nähden riittävää tuotantokapasiteettia jokaisena vuoden päivänä ja mitoitettuna siten, että myös kulutushuippuina on riittävästi edullista sähköä saatavilla.
EU:ssa on kaavailtu uusiutuvan energian tavoitteiden merkittäväksi välineeksi Pohjanmeren tuulivoimaa. Pohjolan ja Keski-Euroopan välinen siirtokapasiteetti rajoittaa kuitenkin suunnitelmia. Välille on suunnitteilla useita uusia siirtoyhteyksiä ja siirtokapasiteetin odotetaan kaksinkertaistuvan yli 8 000 megawattiin (MW) vuoteen 2020 mennessä. Euroopassa rajat ylittävien sähköverkkojen rakentaminen on tähän asti ollut hidasta paikallisen vastustuksen hidastaessa lupaprosesseja.
