EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä sekä nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 20 prosenttiin loppukulutuksesta.
Suomi toteuttaa EU:n tavoitteita valtioneuvoston eduskunnalle marraskuussa 2008 antaman pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2009 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian.
Strategiassa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Myös ydinvoima kuuluu poliittiseen keinovalikoimaan. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka ja esittelee visioita vuoteen 2050.
Syksyllä 2009 Energiateollisuus julkisti vuoteen 2050 ulottuvan sähkön ja kaukolämmön hiilineutraalin vision. Vision mukainen sähköntuotanto alentaisi sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt nykyisestä noin 30 miljoonasta tonnista 5-7 miljoonaan tonniin vuodessa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa vähenisi merkittävästi, mikä pienentää oleellisesti kasvihuonekaasupäästöjen määrää.
Kuva: Energiankäytön tehostumisen ja tuotantorakenteen muutosten vaikutukset CO2-päästöihin
Kuva: Arvio CO2-päästöjen vähenemisestä Suomessa 2007-2050
Energiateollisuuden visiossa hiilineutraalisti tuotettu sähkö syrjäyttää fossiilisia polttoaineita myös liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa ja vähentää näiden päästöjä merkittävästi. Liikenteen päästöt pienenevät 8 miljoonalla hiilidioksiditonnilla (MtCO2) vuodessa. Öljylämmityksen korvautuminen sähköön perustuvilla ratkaisuilla, kuten lämpöpumpuilla, vähentää päästöjä noin 3 MtCO2 vuodessa. Teollisuuden polttoaineiden päästöjä sähkö korvaa miljoonalla CO2-tonnilla vuodessa.
Suomi on osaltaan hyväksynyt EU:n tavoitteen kasvihuonekaasujen vähentämiseksi sekä uusiutuvan energian lisäämiseksi. Valtioneuvoston hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin, parantaa energiajärjestelmän tehokkuutta ja kääntää kasvihuonekaasupäästöt pysyvään laskuun.
Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vähentää kivihiilen ja öljyn osuutta energiataseesta ja monipuolistaa samalla energiajärjestelmää. Samalla riski ulkopuolisten energiakriisien vaikutuksista suomalaiseen energian saannin varmuuteen vähenee. Sähkön suhteellinen osuus kokonaisenergian käytöstä lisääntyisi jatkossa.
Valtioneuvoston eduskunnalle marraskuussa 2009 antama tulevaisuusselonteko linjasi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja esitti vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Selonteko edellyttää uusia energiapoliittisia toimenpiteitä. Ilman niiden toteutusta Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 90 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia vuonna 2020 eli noin 20 prosenttia vuoden 1990 päästötasoa korkeammalla.
Tulevaisuusselonteko toteaa energiantuotannon tavoitteena olevan vähäpäästöisen ja lopulta päästöttömän energiajärjestelmän. Tämä edellyttää selonteon mukaan uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä edelleen. Selonteossa todetaan, että ydinvoimalla ja hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla on oma roolinsa poliittisista valinnoista riippuen.
Päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Ydinvoiman lisääminen tukee päästöjen vähentämistavoitteen saavuttamista.
